Jatkuva budjetointi on prosessi, jossa lisätään jatkuvasti yksi kuukausi usean jakson budjetin loppuun joka kuukausi kuluu. Tämän lähestymistavan etuna on, että joku osallistuu jatkuvasti budjettimalliin ja tarkistaa talousarvion oletuksia talousarvion viimeisen lisäkauden ajalta. Tämän lähestymistavan haittapuoli on, että se ei välttämättä tuota budjettia, joka on saavutettavissa paremmin kuin perinteinen staattinen budjetti, koska juuri lisättyä lisäkuukautta edeltäviä budjettijaksoja ei tarkisteta.
Jatkuvaa budjetointia käytetään yleensä 12 kuukauden budjettiin, joten koko vuoden budjetti on aina paikallaan. Tämän budjetin jakso ei kuitenkaan välttämättä vastaa yrityksen tilikautta.
Jos yritys päättää käyttää jatkuvaa budjetointia lyhyempänä ajanjaksona, esimerkiksi kolmen kuukauden ajan, sen kyky luoda laadukas budjetti paranee huomattavasti. Myyntiennusteet ovat yleensä paljon tarkempia vain muutaman kuukauden jaksoissa, joten budjettia voidaan tarkistaa erittäin todennäköisten arvioiden perusteella yrityksen toiminnasta. Niin lyhyellä aikavälillä jatkuva budjetti on olennaisesti sama kuin lyhyen aikavälin ennuste, paitsi että ennuste pyrkii tuottamaan enemmän yhdistettyjä tuloja ja kuluja.
Jatkuva budjetointi vaatii huomattavasti enemmän johdon huomiota kuin silloin, kun yritys tuottaa yhden vuoden staattisen budjetin, koska jotkut budjetointitoimet on nyt toistettava kuukausittain. Lisäksi, jos yritys käyttää osallistuvaa budjetointia budjettiensa luomiseen jatkuvasti, vuoden aikana käytetty henkilöstön kokonaisaika on huomattava. Siksi on parasta omaksua kevyempi lähestymistapa jatkuvaan budjetointiin siten, että prosessiin osallistuu vähemmän ihmisiä.
Jos pääoman budjetointiin sovelletaan jatkuvaa budjetointia, se tarkoittaa, että varoja voidaan myöntää suuriin käyttöomaisuushankkeisiin milloin tahansa, ei perinteisemmissä budjetointijärjestelmissä vallitsevan tyypillisemmän kerran vuodessa tapahtuvan pääoman budjetointiprosessin aikana.
