Kirjanpito on liiketoimintojen kirjaamisen ja raportoinnin käytäntö. Kirjanpidon perusteet voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin:
- Kirjanpitojärjestelmä. Ensinnäkin kirjanpidossa on oltava järkevä lähestymistapa. Tämä tarkoittaa tilien perustamista, joihin tiedot tallennetaan. Tilit luokitellaan seuraaviin luokituksiin:
- Omaisuus. Nämä ovat ostettuja tai hankittuja tuotteita, mutta niitä ei käytetä välittömästi. Esimerkkejä ovat myyntisaamiset ja varastot.
- Velat. Nämä ovat yrityksen velvoitteita, jotka maksetaan myöhemmin. Esimerkkejä ovat ostovelat ja lainat.
- Oma pääoma. Tämä on omaisuus vähennettynä veloilla ja edustaa yrityksen omistajien omistusosuutta.
- Tulot. Tämä on summa, joka laskutetaan asiakkailta tavaroiden toimittamisesta tai palvelujen tarjoamisesta.
- Kulut. Tämä on mittausjakson aikana kulutettujen varojen määrä. Esimerkkejä ovat vuokrakulut ja palkkakustannukset.
- Tapahtumat. Kirjanpitäjä on vastuussa useiden liiketapahtumien tuottamisesta, kun taas muut toimitetaan edelleen kirjanpitäjälle yrityksen muista osista. Osana näitä tapahtumia ne kirjataan tileille, jotka mainitsimme ensimmäisessä kohdassa. Tärkeimmät liiketoimet ovat:
- Materiaalien ja palveluiden ostaminen. Edellyttää ostotilausten antamista ja toimittajalaskujen maksamista.
- Myy tavaroita ja palveluita asiakkaille. Edellyttää, että jokaiselle asiakkaalle lähetetään lasku, joka dokumentoi asiakkaan velkaa.
- Vastaanota maksuja asiakkailta. Edellyttää saatujen käteisvarojen vastaamista laskujen avaamiseen.
- Palkkaa työntekijöitä. Edellyttää työntekijöiltä aikatyötä koskevien tietojen keräämistä, jota käytetään sitten bruttopalkkatietojen, verovähennysten ja muiden vähennysten tuottamiseen, mikä johtaa työntekijöiden nettopalkkaan.
- Raportointi. Kun kaikki tilikauteen liittyvät liiketoimet on suoritettu, kirjanpitäjä yhdistää tileille tallennetut tiedot ja muotoilee ne uudelleen kolmeen asiakirjaan, joita kutsutaan yhdessä tilinpäätöksiksi. Nämä lausunnot ovat:
- Tuloslaskelma. Tässä asiakirjassa esitetään tulot ja vähennetään kaikki aiheutuneet kulut, jotta saadaan tilikauden voitto tai tappio. Se mittaa yrityksen kykyä houkutella asiakkaita ja toimia tehokkaasti.
- Tase. Tässä asiakirjassa esitetään yrityksen varat, velat ja oma pääoma raportointikauden lopussa. Siinä esitetään yhteisön taloudellinen tilanne ajankohtana, ja sitä tarkistetaan tarkasti organisaation kyvyn maksamiseksi laskut.
- Rahavirtalaskelma. Tässä asiakirjassa esitetään käteisen lähteet ja käyttö raportointikaudella. Se on erityisen hyödyllinen, kun tuloslaskelmaan ilmestyvän nettotuloksen määrä eroaa käteisvarojen nettomuutoksesta raportointikaudella.
Esitetyissä kirjanpidon perusteissa huomioidaan vain kaikkein rajoitetuimmat piirteet kirjanpitäjän suorittamista toiminnoista. On olemassa lukuisia kehittyneempiä aiheita, jotka kuuluvat kirjanpidon alaisuuteen, kuten:
- Kustannuslaskenta. Mukana tuotekustannusten tarkastelu, toimintavaihteluiden tarkastelu, kannattavuustutkimusten tekeminen, pullonkaula-analyysi ja monet muut operatiiviset aiheet.
- Sisäinen tarkastus. Tarkastelee sisäisiä rekistereitä ja selvittää, onko tapahtumia käsitelty oikein ja onko henkilöstö noudattanut vakiintunutta valvontajärjestelmää.
- Verolaskenta. Mukana on veromaksujen alentamista tai lykkäämistä sekä monenlaisten veroilmoitusten jättämistä.