Laskennallinen korko on arvioitu velkakorko eikä velkasopimukseen sisältyvä korko. Laskennallista korkoa käytetään, kun velkaan liittyvä korko eroaa huomattavasti markkinakorosta. IRS käyttää sitä myös kerätä veroja velkapapereista, jotka maksavat vähän tai ei lainkaan korkoa.
Kun kaksi osapuolta tekee liiketapahtuman, johon liittyy velkakirjalla maksaminen, oletuksena on, että liitetietoon liittyvä korko on lähellä markkinakorkoa. On kuitenkin aikoja, jolloin korkoa ei ilmoiteta tai kun ilmoitettu korko poikkeaa merkittävästi markkinakorosta.
Jos ilmoitetut korot ja markkinakorot ovat olennaisesti erilaisia, kauppa on kirjattava käyttäen korkokantaa, joka vastaa paremmin markkinakorkoa. Käytettävä korko on likimääräinen korko, jota olisi käytetty, jos riippumaton lainanottaja ja luotonantaja olisivat tehneet samanlaisen järjestelyn vertailukelpoisin ehdoin. Tämä ohje ei koske seuraavia tilanteita:
Saamiset ja velat tavanomaisilla kauppaehdoilla, jotka eivät ylitä vuotta
Ennakot, talletukset ja vakuudet
Rahoituslaitoksen asiakkaiden käteislainananto
Kun valtion virasto vaikuttaa korkoihin (kuten verovapaa joukkovelkakirjalaina)
Kaupat yhteisesti omistettujen yhteisöjen välillä (kuten tytäryhtiöiden välillä)
Laskennallisten korkojen laskemisen ensisijainen vaihtoehto on, jos mahdollista, etsiä kauppaan osallistuvien tavaroiden tai palvelujen vahvistettu vaihtohinta ja käyttää sitä korkojen laskennan perustana. Vaihtohinnan oletetaan olevan käteisostolla maksettu hinta. Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa, että tavarat tai palvelut on kirjattava niiden käypään arvoon. Lainan nykyarvon ja tavaroiden tai palvelujen käyvän arvon välinen ero on tällöin käsiteltävä korkomenojen muutoksena (ts. Alennuksena tai preemiona) joukkovelkakirjan voimassaoloaikana.
Jos vakiintunutta vaihtohintaa ei voida määrittää, on sovellettava korko johdettava joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Valitun koron tulisi olla samanlaisten lainanottajien vallitseva korko, jolla on samanlaiset luottoluokitukset, ja sitä voidaan edelleen mukauttaa seuraavien tekijöiden mukaan:
Lainanottajan luottokelpoisuus
Rajoitetut liitot liitetiedossa
Vakuus velkakirjassa
Verovaikutukset ostajalle ja myyjälle
Nopeus, jolla lainanottaja voi saada samanlaista rahoitusta muista lähteistä
Kaikkia myöhempiä markkinakoron muutoksia ei oteta huomioon tässä kaupassa.
Kun oikea korko on valittu, amortizoi laskennallisen koron ja velkakorkon välinen ero joukkovelkakirjalainan voimassaoloaikana siten, että ero veloitetaan korkokulutililtä. Tätä kutsutaan korkomenetelmäksi. Seuraava esimerkki kuvaa käsitettä.
Esimerkki laskennallisesta korosta
Armadillo Industries laskee liikkeeseen 5 000 000 dollarin joukkovelkakirjalainan ilmoitetulla 5 prosentin korolla, jossa sijoittajat ostavat vastaavia liikkeeseenlaskuja 8 prosentin korolla. Lainat maksavat korkoa vuosittain, ja ne on tarkoitus lunastaa kuuden vuoden kuluttua.
Ansaitakseen 8 prosentin korkokannan sijoittajat ostavat Armadillo-joukkovelkakirjat alennuksella. Seuraavan laskelman avulla johdetaan joukkovelkakirjalainan alennus, joka koostuu korkomaksujen nykyarvoista ja kuuden vuoden aikana maksettavasta 5 000 000 dollarin nykyarvosta, ja molemmat laskelmat perustuvat 8 prosentin korkoon:
