Kertyneet korot ovat velalle viimeisen koronmaksupäivän jälkeen kertyneitä korkoja. Käsitettä käytetään tyypillisesti laskemaan maksamattomien korkojen määrä, joka yritykselle joko on saatavissa tai maksettava tilikauden lopussa, jotta liiketoimi kirjataan oikeaan ajanjaksoon. Tätä lähestymistapaa käytetään vain suoriteperusteisen kirjanpidon yhteydessä.
Esimerkiksi 10 000 dollarin korolla on saatavana 10000 dollarin laina, jolta on saatu maksu, joka koskee ajanjaksoa kuukauden 15. päivään. Kuukauden 16. – 30. Päivänä ansaitun koron lisäsumman kirjaamiseksi laskenta on seuraava:
(10% x (15/365)) x 10 000 dollaria = 41,10 dollaria kertynyt korko
Maksun saajalle kertyneen koron määrä on veloitus korkosaamiselle (omaisuus) -tilille ja hyvitys korkotuottotilille. Veloitus siirretään taseeseen (lyhytaikaisena omaisuuseränä) ja hyvitys tuloslaskelmaan.
Maksun suorittaneelle yhteisölle kertynyt korko on veloitus korkokulutililtä ja hyvitys kertyneiden velkojen tililtä. Veloitus siirretään tuloslaskelmaan ja hyvitys taseeseen (lyhytaikaisena velkana).
Molemmissa tapauksissa nämä merkitään peruutusmerkinnöiksi, joten ne käännetään seuraavan kuukauden alussa. Näiden liiketoimien nettovaikutus on siis se, että tulojen tai kulujen kirjaaminen siirtyy eteenpäin ajassa.
Kertynyttä korkoa ei ole hyödyllistä tai välttämätöntä kirjata, kun kertynyt määrä ei ole merkityksellinen tilinpäätöksen kannalta. Sen kirjaaminen näissä olosuhteissa tekee tilinpäätöksen laatimisesta vain monimutkaisempaa kuin pitäisi olla, ja tuo virheriskin.
