Suoriteperusteinen kirjanpito on käsite tulojen kirjaamisesta ansaittuina ja kulujen syntymisestä. Tämän lähestymistavan käyttö vaikuttaa myös taseeseen, jossa saamiset tai velat voidaan kirjata, vaikka vastaavaa käteislaskua tai käteismaksua ei olisikaan.
Suoriteperusteinen kirjanpito on tavanomainen tapa kirjata liiketoimia kaikille suuremmille yrityksille. Tämä käsite eroaa kirjanpidon kassaperusteesta, jonka mukaan tulot kirjataan käteisvastaanoton yhteydessä ja kulut kirjataan käteistä maksettaessa. Esimerkiksi suoriteperusteisen kirjanpidon perusteella toimiva yritys kirjaa myynnin heti, kun se antaa laskun asiakkaalle, kun taas kassaperusteinen yritys odottaisi sen sijaan maksua ennen kuin se kirjaa myynnin. Vastaavasti suoriteperusteinen yhtiö kirjaa kulut syntyvinä, kun taas kassaperusteinen yritys odottaisi sen sijaan maksavan toimittajalle ennen kulujen kirjaamista.
Suoriteperusteista kirjanpitoa suositellaan sekä yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden (GAAP) että kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Molemmat näistä kirjanpitokehyksistä tarjoavat ohjeita tulo- ja kulutapahtumien kirjanpitoon, jos ei ole käteistuloja tai maksuja, jotka aiheuttaisivat tapahtuman kirjaamisen kassapohjan perusteella.
Kirjanpidon suoriteperuste antaa tulojen ja kulujen tasaisemman tunnustamisen ajan myötä, ja sijoittajat pitävät sitä siten pätevimpänä kirjanpitojärjestelmänä liiketoiminnan tulosten, taloudellisen aseman ja liiketoiminnan kassavirran selvittämiseksi. Erityisesti se tukee vastaavuusperiaatetta, jonka mukaan tulot ja kaikki niihin liittyvät kulut kirjataan saman raportointijakson aikana; näin tekemällä pitäisi olla mahdollista nähdä tiettyihin liiketoimiin liittyvien voittojen ja tappioiden koko laajuus yhden raportointijakson aikana.
Suoriteperuste edellyttää arvioiden käyttöä tietyillä alueilla. Esimerkiksi yrityksen olisi kirjattava kustannukset arvioiduista luottotappioista, joita ei ole vielä syntynyt. Tällöin kaikki tulotapahtumaan liittyvät kulut kirjataan samanaikaisesti tulojen kanssa, jolloin tuloslaskelma kuvastaa täysin toiminnan tuloksia. Samoin voidaan kirjata arvioitu tuotepalautusten määrä, myyntikorvaukset ja vanhentunut varasto. Nämä arviot eivät välttämättä ole täysin oikeita, ja voivat siten johtaa olennaisesti virheellisiin tilinpäätöksiin. Tästä johtuen kertyneiden kulujen arvioinnissa on käytettävä huomattavaa määrää hoitoa.
Pienyritys voi päättää välttää suoriteperusteisen kirjanpidon käyttöä, koska se vaatii tietyn määrän kirjanpitoasiantuntemusta. Pienyrityksen omistaja voi myös päättää manipuloida kassavirran ja ulosmenojen ajoitusta saadakseen pienemmän määrän verotettavaa tuloa kirjanpidon kassaperusteeseen, mikä voi johtaa tuloverotuksen lykkäämiseen.
Suoriteperusteisen kirjanpidon merkittävä puute on se, että se voi osoittaa voittoja, vaikka niihin liittyviä kassavirtaeriä ei ole vielä tapahtunut. Tuloksena voi olla oletettavasti kannattava yksikkö, joka nälkää käteistä ja joka voi sen vuoksi mennä konkurssiin ilmoitetusta kannattavuustasosta huolimatta. Tämän vuoksi sinun on kiinnitettävä huomiota yrityksen kassavirtalaskelmaan, joka osoittaa käteisvirrat liiketoimintaan ja sieltä pois.
